Selvityspyyntö Turun kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotuotannosta

Jätin tänään Turun kaupunginhallitukselle kirjallisen selvityspyynnön asuntopolitiikasta. Turku ei rakenna riittävää määrää ja riittävän hajautetusti kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Vuokrat nousevat ja asunnottomuus lisääntyy, kun kunta ei aktiivisesti hillitse vuokrien nousua rakentamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Yksityiset vuokranantajat hyötyvät vuokratason noususta ja kuorivat voitot päältä. Samalla Turun sisällä alueet eriytyvät, kun uutta, kohtuuhintaista asumista ei saada sosioekonomisesti parempituloisemmille alueille. Eriytyminen syrjäyttää kuntalaisia ja erottaa yhteiskuntaluokkia toisistaan.

Tänään kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostolle lupailtiin seminaarissa, että kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on jatkossa Turun asuntopolitiikan ykkösprioriteetteja. Kauniit ideat jäävät kuitenkin Turussa sanahelinäksi, kun Vasemmistoliiton ohella muilla puolueilla ei ole ollut poliittista tahtoa tarjota riittävää määrää ja riittävän hajauteusti tonttimaata kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Kunnan omista vuokra-asuntotuotantotavoitteista jäädään jatkuvasti jälkeen – eikä muutosta ole näköpiirissä.

Nyt on selvitettävä, selviytyykö Turku edes omista lupauksistaan valtiolle tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kaupunginhallituksen on vihdoin otettava kantaa siihen, että halutaanko todella, että Turussa alueet eriytyvät ja asunnottomuus lisääntyy.

Selvityspyyntö:

Turun kaupungin oman, kohtuuhintaisen ja hajautetun vuokra-asuntotuotannon ongelmat ovat olleet esillä sekä julkisessa keskustelussa että kaupungin omissa osavuosikatsauksissa. Esitän kirjallisen selvityksen antamista kaupunginhallitukselle.
1) Miten Turun kaupunki on tähän asti onnistunut täyttämään kunnan oman, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ne tavoitteet, jotka on määritelty valtion kanssa tehdyssä maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimuksessa?
2) Miten Turun kaupunki aikoo parantaa kunnan omaan, kohtuuhintaiseen ja hajautettuun vuokra-asuntorakentamiseen sopivien tonttien tarjontaa?
Mainokset

Valtuustoaloite 13.11.2017

Toisen asteen oppimateriaalien maksullisuudesta luovuttava

Toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuus on toteutettava Turussa kuluvalla taloussuunnittelukaudella.

Toisen asteen opintojen kulut eivät ole kohtuullisia. Lukio-opinnot aloittava opiskelija joutuu tällä hetkellä maksamaan opinnoistaan noin 2600 euroa. Summa sisältää oppimateriaalit ja ylioppilastutkinnossa tarvittavan laitteiston. Ammatillisessa koulutuksessa kustannukset ovat osalla koulutuslinjoista lukio-opintojakin kalliimmat.

Vähävaraisten perheiden lapset kuuluvat opintojen keskeytymisen riskiryhmään korkeiden maksujen vuoksi. Pelastakaa lapset ry:n mukaan joka neljäs toisen asteen opinnot keskeyttänyt kertoo vähävaraisuuden vaikuttaneen keskeyttämiseen. Rahapulasta kärsivät eniten ammatillisen koulutuksen opiskelijat.

Pelastakaa Lapset ry järjesti maksullisuudesta toisen asteen opiskelijoille kyselyn, johon vastanneista lähes 60 prosenttia koki, että opintojen kustannukset ovat aiheuttaneet taloudellisia haasteita. Vastaajista 66 prosenttia piti opintojen kustannuksia kohtuuttomina.

Suomalaisista viisitoista prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25:een ikävuoteen mennessä. Nykyisten jatko-opintojen ja työelämän vaatimusten vuoksi toisen asteen tutkintoa vaille jäävät ovat kohonneessa syrjäytymisvaarassa.

Alhaisesta koulutustasosta ja syrjäytymisestä aiheutuvat taloudelliset ja inhimilliset hintalaput ovat maksuttoman toisen asteen hintalappua suurempia. Siksi Turussa on siirryttävä toisen asteen opintojen maksuttomuuteen.

Jaakko Lindfors

Valtuustoaloite 25.9.2017

Kuntatyöntekijöiden lomarahaleikkaukset kompensoitava

Turun kaupungin on kompensoitava työntekijöilleen lomarahaleikkauksia 300 euron lisäpalkkiolla per palvelussuhde. Ruskon kunta on jo näyttänyt esimerkkiä henkilöstön huomioimisessa bonuksella.

Turku tekee tällä hetkellä ennustettua parempaa tulosta. Turun tilikauden 2017 alijäämäksi on muodostumassa 4,4 miljoonaa euroa, kun talousarvioon merkitty alijäämä vuodelle 2017 oli 21,6 miljoonaa euroa. Nyt on oikea hetki palkita kaupungin omia työntekijöitä hyvästä tuloksesta.

Lomarahaleikkaus tarkoitti tänä vuonna kaupungin työntekijälle satojen eurojen menetystä. Leikkauksilla vähennetään kuntalaisten ostovoimaa ja aiheutetaan lisää työttömyyttä.

Julkisen sektorin lomarahaleikkaukset kurittavat julkisen sektorin työntekijöitä ja heidän perheitään. Koko julkisen sektorin työntekijöistä lähes kolme neljäsosaa ja kunta-alalla 80 prosenttia työntekijöistä on naisia. Lomarahoista leikattiin 30 prosenttia, mikä tuli kilpailukykysopimuksen työajanpidennysten päälle.

Jaakko Lindfors

Ratapihasta ja vuokra-asuntotuotannosta äänestykset

Turun kaupunginhallitus 20.11.2017

Ratapihan alueen käyttöä on hyvä suunnitella, ja siitä olisi toivottavaa saada päättäjien eteen useita toisistaan eroavia esityksiä, jotta voitaisiin käydä laaja kansalaiskeskustelu vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista.

Ongelmana on, että tällä hetkellä ratapihan mahdollista elämyskeskushanketta vetävä osakeyhtiö (CS Holding 58 Oy) saa liian suuren vallan kaavaehdotukseen, vaihtoehtoisiin maankäyttöratkaisuihin, järjestettäviin vuorovaikutustilaisuuksiin ja luottamushenkilöille annettavaan esittelymateriaaliin. Turku on jäämässä valmistelussa kuunteluoppilaaksi, vaikka kunnilla on kaavoitusmonopoli, eikä virkahenkilöiden valmisteluvaltaa kannata luovuttaa ulkopuolisille. Täten allekirjoitettava kumppanuussopimus ei ole kuntalaisten etujen mukainen.

Esitimme, että Turku ei automaattisesti sitoutuisi sijoittamaan ratapihahankkeeseen. Mikään muu puolue ei halunnut tällä tavalla vahvistaa kuntalaisten riskien minimointia, joten esityksemme hävisi kaupunginhallituksessa äänestyksessä äänin 12-2.

Vähäheikkilässä (Vähäheikkiläntie 62) hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevan tontin myymisen sijaan esitimme asian palauttamista uudelleen valmisteluun niin, että alueen vuokraamista jatketaan, kunnes alue luovutetaan vuokrasopimusten umpeuduttua kaupungin omaan vuokra-asuntotuotantoon, kaupungin omistaman TVT Asunnot Oy:n käyttöön.

Kaupungin omia vuokra-asuntoja tarvitaan hyville paikoille hajautetusti, koska niiden hajasijoittaminen on paras yksittäinen lääke alueelliseen eriytymiseen, jotta kunnan omat vuokra-asunnot eivät keskity esim. lähiöihin. Turulla ei ole myöskään akuuttia rahapulaa positiivisen rakennemuutoksen keskellä, joten nyt on oikea hetki ehkäistä negatiivista rakennemuutosta eli alueellista eriytymistä. Saimme keskustelun jälkeen vielä yhden kaupunginhallituksen jäsenen esityksemme taakse, ja toinen kaupunginhallituksen jäsen oli päätöksessä esteellinen. Silti hävisimme äänestyksessä 10-3.

Uusi kaupunginjohtaja Arve (kok) perusteli pohjaesitystä siten, että tällä hetkellä kaupungin omistamasta tontista saa myyntituloa n. 1,2 miljoonaa euroa, joten hän ei selvästikään nähnyt kaupungin oman, hajautetun vuokra-asuntotuotannon merkitystä – eikä myöskään ongelmaa kaupungin oman pääoman syömisessä, kun hyvältä paikalta myydään tonttimaa yksityiselle taholle. Tällä kertaa tonttimaan ostajana on, yllätys yllätys, rakennusliike Jatke Oy. Rakennusliike tulee keräämään tulevan uudisrakennuksen myynnillä kermat päältä, kun pienituloiset asunnottomat värisevät sillan alla.

Pula kaupungin omaan vuokra-asuntotuotantoon tarvittavasta tonttimaasta on niin akuutti ja suuri, että se nostaa tälläkin hetkellä vuokria ja uhkaa lisätä asunnottomuutta Turussa. Tilanteen kriittisyyttä kuvaa se, että tänä vuonna TVT Asunnot Oy:n tavoite nettoasuntomäärän lisäykseksi on 200 kappaletta, mutta toteumaksi on jäämässä 19 kappaletta. Suurin yksittäinen syy tähän on poliitikkojen haluttomuus myöntää TVT:lle hyviä tonttimaita. Linja pitää selvästi jatkossakin.

TVT:n osuus koko kaupungin asuntokannasta on putoamassa alle kymmenen prosentin, vaikka tavoitteena oli nostaa osuus 10,5 prosenttiin asuntokannasta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotavoitteesta on jääty reippaasti jälkeen jo vuosia, ja TVT ennustaa heikon toteuman jatkuvan lähivuosinakin, jos Turku jatkaa nykyistä asuntopolitiikkaansa. Vaikka juhlapuheissa kauhistellaan vuokrien nousua ja asunnottomuutta sekä luvataan taistella kunnan oman, hajautetun vuokra-asuntotuotannon puolesta, äänestyksien ajaksi pienituloiset ja alueiden eriytyminen pyyhitään mielestä. Voittoa tavoittelevat rakennusliikkeet hierovat käsiään ja korjaavat hedelmät.

Enemmistö päättäjistä ei ota vuokrien nousua ja asunnottomuutta vakavasti.

Keskustavisio unohtaa lähiöt

Turku on toistaiseksi heikosti osoittanut osaavansa puuttua alueidensa eriytymiseen. Tästä syystä on surullista, että Turun tuore keskustavisio sellaisenaan toteutettuna pahentaisi alueiden eriytymistä entisestään.

Keskustavisiossa esitetään joitakin kehittämisen arvoisia ideoita, kuten kävelykatuja, pyöräilyn edistämistä ja uusien julkisten tilojen tarjoamista kuntalaisten käyttöön.

Visio on kuitenkin alueiden eriytymisen kannalta ja kaupunkikuvallisesti monilta osin ongelmallinen. Vaikka kyseessä onkin nimenomaisesti keskustavisio, pomppaa rivien välistä silmille selvästi julkilausuttu intressi, jonka mukaan lähiöt palveluineen tulisi jättää keskustan kehittämisen varjoon. Visiotyöryhmä näkee, että juuri keskustaan investoiminen on Turussa ensisijaista.

Todellisuudessa Turun lähiöt on jo nyt jätetty jälkeen kaupungin kehittämisessä. Pitkälle menneen alueiden eriytymisen vähentämiseksi tarvitaan useita, perusteellisia toimenpiteitä.

Ensiksi tarvitaan lisää kaupungin omaa, hajautettua vuokra-asuntotuotantoa, mikä sellaisenaan ehkäisee alueiden eriytymiskehitystä jatkossa. Samalla kaupungin omien vuokra-asuntojen vuokratasoa on alennettava, jotta kaikilla ihmisryhmillä on tosiasiallinen mahdollisuus asua Turun eri alueilla.

Paremman asuntopolitiikan ohella tarvitaan nykyistä enemmän tasa-arvorahaa palveluihin niille alueille, joiden asukkailla on sosio-ekonomisesti muita alhaisempi tulotaso tai kouluissa muita alueita enemmän erityisen tuen tarvetta tai muita alueita enemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Lisäksi on huolehdittava siitä, että eri alueilta löytyvät riittävät, kunnan omat lähipalvelut.

Tänään kaupunginvaltuuston seminaarissa keskusteltiin Turun keskustavisiosta, josta pidin seuraavan puheenvuoron:

Tämän keskustahypetyksen keskellä on pakko kysyä, mitä keskustavisio tarkoittaa lähiöiden kannalta.

Kaupunginvaltuustolle juuri esitellyssä visiossa kirjoitetaan, että on annettava ’keskustan kaavoitus- ja rakentamishankkeille etuoikeus kunnallisessa päätöksenteossa ja kaupungin investoinneissa’. Samoin vision mukaan kaupungin ’elävyys syntyy uusien palvelujen kehittämisestä keskustaan’.

Kyseessä on nimenomaan keskustavisio, mutta se ei saa tarkoittaa, että lähiöiden kehittäminen jätetään tietoisesti toissijaiseksi. Yllättävää ja surullista on, että lähiöiden lakaiseminen maton alle tuodaan esille tekstissä niin suoraan.

Nimenomaan lähiöihin tarvitaan Turussa nyt palveluja, hyvinvointia, viihtyisyyttä, yhteyksiä ja elinvoimaa. Ilman näitä alueellinen eriytyminen räjähtää Turussa käsiin.

Koska lähiöt tällä kertaa unohtuivat, esitän että tulevassa valtuustoseminaarissa otetaan asialistalle lähiöiden kehittäminen.

Vanhuspalvelujen jonot purettava omilla investoinneilla!

Tänään julkaisimme Turun Vasemmistoliitossa kiireellisiä toimenpiteitä vaativan kannanoton: Vanhuspalvelujen jonot ovat jo vuosia olleet Turussa epäinhimillisen pitkiä. Siksi kaupungin on pikaisesti rakennettava lisää kunnan omia ikäihmisten palveluja. Muutoin uhkana on jonojen hallitsematon kasvu ja Kokoomuksen himoyksityistämisen niskalenkki vanhuspalveluista.

Turun Vasemmistoliitto vaatii, että Turku lisää kaupungin omia tehostetun palveluasumisen paikkoja.

”Krooninen pula tehostetun palveluasumisen paikoista on Turun kaupungilta huonoa palvelua. Pitkä jono on purettava pysyvästi kunnan omilla rakennusinvestoinneilla, ja jonottavat kuntalaiset on päästettävä asianmukaiseen hoitoon. Samalla palvelujen ulkoistamista on kitkettävä ja tulevaisuuden palvelutarpeen kasvuun varauduttava”, sanoo Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jaakko Lindfors.

Vuosi 2016 oli Turulta erityisen epäonnistunut. Tehostetun palveluasumisen paikkojen pula kärjistyi, jono revähti nopeasti reilusti yli sataan henkilöön ja jonotusaika venyi yli kymmenellä prosentilla jonottajista yli kolmen kuukauden hoitotakuun. Palvelulupaus petettiin, mikä on turkulaisten vanhusten epäinhimillistä kohtelua.

Kaikkiaan pitkäaikaishoidon jonot ovat Turussa viime vuosina betonoitu korkealle tasolle: jonottajien määrä on jo vuosien ajan ollut vähintään kymmeniä henkilöitä. Tällä hetkellä jonossa on 53 vanhusta, joista suurin osa odottaa pääsyä tehostettuun palveluasumiseen. Myös pitkäaikaissairaanhoitoon ja muistisairaiden hoitoon on jonoa.

Kaupungin omien paikkojen riittämättömyys on Turussa johtanut mittaviin palvelujen ulkoistamisiin. Tehostetusta palveluasumisesta ulkoistettua toimintaa on tällä hetkellä 57 %. Kunnan peruspalveluiden ulkoistaminen kovalla kädellä lisää riskiä hintatason nousuun ja verotulojen karkaamiseen kotimaan verokirstusta. Tämä epäkohta on korjattava Turun kaupungin omilla investoinneilla.

Lisätiedot:

Jaakko Lindfors
Turun Vasemmiston pj.
040 775 1230

Valtuustoaloite 28.8.2017: Skeittiohjelma ja skeittikoordinaattori Turkuun

Tänään jätin Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen perusteellisen, viisivuotisen skeittiohjelman luomisesta ja skeittikoordinaattorin viran perustamisesta. Helsingistä pitkäaikaisesta perinteestä poiketen Turussa ei ole ensimmäinenkään skeittiohjelma nähnyt päivänvaloa. Skeittikoordinaattorin tehtävä puolestaan läytyy esimerkiksi Malmöstä.

Turun kaupunki ei ole toistaiseksi ottanut skeittaamista liikunta- ja kulttuurimuotona tarpeeksi vakavasti. Turussa ei ole vielä sisäistetty, että skeittaamisen kaltaisia kaikenikäisille avoimia, maksuttomia, matalan kynnyksen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia on järjestettävä monipuolisesti kaupungin toimesta rakentamalla niille laadukkaat tilat helposti saavutettavista paikoista.

Maksuttomien liikuntamuotojen ja elävän kaupunkikulttuurin edistämisestä paranisivat sekä Turun kaupunkikuva että kansanterveys. Siksi esitän kirjoitettavaksi Turun ensimmäisen skeittiohjelman ja perustettavaksi skeittikoordinaattorin tehtävän.

Aloite:

Turun kaupungin on tehtävä viisivuotinen skeittiohjelma ja perustettava skeittikoordinaattorin virka.

Helsingin kaupungin vakiintuneessa käytännössä jokaisessa uudessa, viisivuotisessa skeittiohjelmassa tarkastellaan edellisen kauden toteutuneita hankkeita ja nykyisten skeittipaikkojen kunto sekä esitetään skeittipaikkakohtaiset kehittämistoimenpiteet.

Skeittaus on Turussa vakiintunut matalan kynnyksen liikuntamuoto ja elävää kaupunkikulttuuria kaikenikäisille. Skeittauksen edistämiseen Turun kaupunki tarvitsee skeittiohjelman ja skeittikoordinaattorin.

Jaakko Lindfors