Telakka-alalla kytee alipalkkaus

Kiitos Ylelle. Laitoin Ylelle ensin sähköpostia, ja sain sitten soitella pariin otteeseen perään. Lopulta Yle onneksi tarttui asiaan, ja alkoi tutkia tärkeää alipalkkausongelmaa. Tänään Yle julkaisi tutkivan, journalistisen analyysinsä telakka-alan ja Turun telakan alipalkkausepäilyistä (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/22/meyerin-turun-telakalla-ongelmia-ulkomaisten-tyontekijoiden-kohtelussa). Tämän päivän uutisointia vastaavia alipalkkausongelmia piilee suomalaisessa telakka- ja rakennusteollisuudessa sekä matkailu- ja ravintola-alalla. 

Telakkateollisuudesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että valtio tukee telakka-alaa merkittävillä summilla, mikä on sinänsä suomalaisen teollisuuden ja työllisyyden kannalta hyvä asia. Pelkästään Turun telakan nykyiselle omistajalle Meyer Turku Oy:lle on maksettu vuosina 2015-2020 yli 35 miljoonaa euroa valtion innovaatiotukia. Tämän päälle tulevat vielä Finnveran kautta laivojen takaukset.

Valtion rooli herättää luonnollisesti kysymyksen, voitaisiinko telakka-ala sitoa vastapainoksi lisävelvoitteisiin alipalkkauksen kitkemiseksi. Nykyhallitus on jo ollut asiassa aktiivinen, mikä on ilouutinen. Hallitusohjelman mukaan harmaata taloutta ehkäistään tuomalla veronumerot käyttöön telakka-alalle – ja ehkä laajemminkin.

Suomen telakoilla työskentelee tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä, joista osan työehdot ja palkat eivät kestä päivänvaloa. Riittämättömän valvonnan vuoksi kukaan ei tällä hetkellä tiedä alipalkkauksen kokonaiskuvaa, eikä sitä, millä kaikilla ehdoilla töitä tehdään. Alipalkkauksen yhteydessä julkisuudessa on esitetty eri aloilta epäilyjä jopa alle kolmen euron tuntipalkoista, puutteellisista sosiaalitiloista ja asumisoloista sekä kiristämisestä.

Samaan aikaan telakoiden alipalkkausongelman kanssa Teollisuusliiton työttömyyskassassa oli tammikuussa noin 16 500 päivärahan saajaa. Maaliskuussa päivärahan saajia oli vähän päälle 14 000, joista lomautettuja oli 27,5 prosenttia. Pelkästään Varsinais-Suomessa on satoja työttömiä metallityöntekijöitä. Ovatko nämä ammattilaiset liian kalliita telakoille?

Johtopäätökset:

  1. Hallitusohjelmassa on maininta, että telakoilla otetaan käyttöön veronumero. Erittäin hyvä niin. Rautakourat odottavat tätä kuin kuuta nousevaa. Miksei veronumeroa otettaisi käyttöön jokaisella maamme työpaikalla kukkakaupasta isoihin tehtaisiin? Tämä vähentäisi harmaata taloutta alalla kuin alalla ja lisäisi takuuvarmasti valtion verotuloja.
  2. Kukapa raskaan työn raatajista haluaisi riskeerata sekä koko loppuelämänsä työuran että mahdollisesti myöskin pienet säästönsä oikeusprosessiin tulemalla ulos julkisuuteen oman tarinansa kanssa? Niinpä, ei kukaan. Asian todellinen laita ei kokonaan tule ratkeamaan ennen kuin ammattiyhdistysliikkeelle annetaan joukkokanneoikeus, jolla tuodaan epäkohdat päivänvaloon ja minimoidaan pienituloisen työläisen henkilökohtaiset riskit.
  3. Kentältä kysytään, miten voi olla mahdollista, että Suomessa työnantaja on voinut kaikessa hiljaisuudessa dumpata palkkoja – ja jopa jäädä kiinnikin alipalkkauksesta – ilman, että työnantajaa voidaan yksiselitteisesti tuomita rikoksesta. Kynnys palkkojen dumppaamiseen on liian pieni niin kauan, kun alipalkkausta ei kriminalisoida. Tein viime vuonna kansalaisaloitteen alipalkkauksen kriminalisoimiseksi.
  4. Sanktioista puhumattakaan. Jos kansainvälinen suuryritys jää kiinni työntekijöiden lähettämistä koskevan lain rikkomisesta, maksimissaan kymppitonnin laiminlyöntimaksu ei tunnu missään. Maksun suuruus pitäisi sitoa yrityksen liikevaihtoon. 

Sepänkatu 2:n surullinen tarina

Turkulaisia lapsia, nuoria ja eri koulujen henkilökuntaa on pidetty epäterveellisissä koulutiloissa vuosikausia, viimeisimpänä Puolalan koulun vuosiluokkia 3-6.

Kaupunginhallituksessa 23.4.2018 Vasemmistoliitto äänesti ainoana puolueena sen puolesta, että Puolalan koulun oppilaille tarjotaan parakkitilat, jotta lapset ja henkilökunta eivät joudu koulunsa remontin ajaksi Sepänkatu 2:een. Kaikki muut silloiset kaupunginhallituksen puolueet eli kok, vihr, sdp, ps ja rkp osoittivat kaupunginjohtaja Arven (kok) esityksen mukaisesti Puolalan koululle Sepänkatu 2:n sisäänkäyntiä – siitäkin huolimatta, että kasvatus- ja opetuslautakunta oli jo aiemmin päätynyt suosittelemaan parakkikoulua.

Sepänkatu 2:a koskevat äänestykset ja tutkimukset eivät kuitenkaan päättyneet tähän.

Turun kaupunginhallitukselle kerrottiin 3.6.2019 esityslistalla, että Sepänkatu 2:ssa on tuoreimpienkin tietojen valossa viitteitä mikrobivaurioista. Ensimmäisessä kuvassa on kesäkuun 2019 kaupunginhallituksen äänestys, jossa saimme kuin saimmekin enemmistön tuen sen taakse, että Sepänkatu 2:n välipohjiakin alettaisiin tutkia.

Kaupunki tutkitutti päätöksen myötä Sepänkatu 2:ssa neljän tilan välipohjat (ruokalan, auditorion ja luokkien 201 sekä 205). Näistä välipohjista ei tuolloin löytynyt mikrobivaurioita. Mutta. Mikä ihmeellisintä, vihdoin tänään 9.4. julkaistussa tutkimusselosteessa (joka koskee myöhemmin tehtyjä lisätutkimuksia) löytyi sittenkin vaurioita (!) mm. kesäkuun tutkimuksessa puhtaat paperit saaneesta luokan 205 välipohjasta. Tänään 9.4. julkaistussa selosteessa välipohjavaurioita löytyi lukuisista eri luokista (toinen ja kolmas kuva).

Kesäkuun 2019 kaupunginhallituksen päätöksen perusteella tehdyt tutkimukset herättävät kysymyksiä:

– Miksi kesäkuun 2019 kaupunginhallituksen päätöksen mukainen tutkimus tehtiin vain neljässä tilassa? Kaupunginhallitus päätti 3.6.2019, että ”rakennenäytteet otetaan vielä Sepänkatu 2:n välipohjista”, eli kaupunginhallituksen päätös ei rajannut tutkimuksia vain neljään yksittäiseen kohtaan.

– Miten voi olla mahdollista, että kesäkuussa 2019 luokan 205 välipohjassa ei havaittu mikrobikasvustoa, mutta tänään 9.4. julkaistu tutkimusseloste toteaa selväsanaisesti, että kyseisen luokan välipohjassa on havaittu ”selvä mikrobikasvu”?

Sepänkatu 2:n tapaus vetää hiljaiseksi. Ja vihaiseksi. Turkulaisten lasten, nuorten ja työntekijöiden terveyttä on käytetty hyväksi minimaalisen taloudellisen säästön vuoksi. Kuka maksaa sen paljon suuremman inhimillisen laskun, jota tullaan maksamaan vielä pitkään?

Piispankatu pyöräkaduksi?

Nyt olisi mielenkiintoinen mahdollisuus tehdä Turkuun jotain kokonaan uutta! Nimittäin Turun ensimmäinen pyöräkatu. Hyvin valmisteltuna ja toteutettuna pyöräkadulla voidaan parantaa alueen viihtyvyyttä ja rauhallisuutta laajalti: liikkujille, asujille ja opiskelijoille.

Jätin eilen 27.1.2020 Turun kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitteen, jossa esitän Turkua selvittämään mahdollisuudet muuttaa Piispankatu pyöräkaduksi. Turun ensimmäinen pyöräkatu sopisi erityisen hyvin koko Suomen historian kannalta tärkeään miljööseen.

Suomen kunnista Turku ei olisi kuitenkaan ehtimässä ensin. Joensuu rakensi ensimmäisen pyöräkatunsa jo vuonna 2017. Helsinki rakentaa ensimmäisen pyöräkatunsa Kulosaareen.

Autoilu ja pysäköinti voidaan jatkossakin mahdollistaa pyöräkadulla. Moottoriajoneuvojen käyttö on kuitenkin sovitettava pyöräilijöiden matkavauhtiin. Parkkiruudut voidaan erottaa ajoradasta ovenavaustilalla, mikä on kaikkien kannalta turvallinen ratkaisu.

 

Valtuustoaloite

Turun kaupunginvaltuusto 27.1.2020

Piispankatu pyöräkaduksi

Turun on selvitettävä mahdollisuudet kehittää Piispankadusta Turun ensimmäinen pyöräkatu.

Suomen ensimmäinen pyöräkatu avattiin Joensuuhun vuonna 2017, ja Helsingin ensimmäinen pyöräkatu ollaan rakentamassa Kulosaareen. Turku ei ole vielä käyttänyt vastaavaa mahdollisuutta.

Pyöräkadun ajorata asvaltoidaan punaiseksi. Pyöräkadulla saa ajaa moottoriajoneuvoilla, mutta ajonopeus sovitetaan pyöräilijöiden liikkumiseen. Pyöräkadun parkkipaikat voidaan erottaa ajoradasta ovenavaustilalla.

Pyöräkadulla voidaan hyvin suunniteltuna edistää hyvää kaupunkikuvaa ja asumisviihtyvyyttä.

Avoin kirje Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aholle ja Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolle

Aikooko Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho tuomita Turun Perussuomalaisten puheenjohtajan uudenvuodenpuheen? Turun Perussuomalaisten puheenjohtaja Jyrki Åland sanoo sosiaalisessa mediassa jakamallaan videolla uudenvuodenaattona seuraavasti:

”Nyttenkin kun olen tolpalle menossa tappelemaan elintilasta tietynväristen taksiajoneuvonkuljettajien kanssa – mitä nyt neekereistä puhumattakaan – niin, niin niin niin, kyllä varmaan tarvis jotain tehrä, ja – miksei laitettais kuulkaas poijjaat suojeluskunnat uudestaan tulille?”

Suomen kielen lautakunnan vuonna 2000 Kielitoimiston sanakirjassa antaman kuvauksen mukaan n-sana on ”usein halventava”. Elintila oli keskeinen käsite 1900-alun Saksan natsipuolueen ideologiassa. Suojeluskunnat olivat Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla aseellisia, oikeistolaisia järjestöjä.

Olen tehnyt Turun Perussuomalaisten puheenjohtajan videosta rikosilmoituksen, jossa pyydän poliisia tutkimaan, syyllistyykö Turun Perussuomalaisten puheenjohtaja videossaan rikokseen. En jaa kyseistä videota tässä yhteydessä, koska sen levittäminen on sinänsä ongelmallista, mutta poliisille olen videon toimittanut.

Kyseisestä videosta on sosiaalisessa mediassa tykännyt mm. Turun tarkastuslautakunnan kokoomuslainen jäsen Timo Laihinen. Kysynkin Kokoomuksen turkulaiselta puheenjohtajalta, Petteri Orpolta, kuuluuko tällaisista videoista tykkääminen Kokoomuksen arvomaailmaan.

Vaadin molemmilta puolueilta ehdotonta irtisanoutumista kaikenlaisesta rasismista.

Kaikki silloiset eduskuntapuolueet ovat allekirjoittaneet rasismin vastaisen peruskirjan vuosina 2011 ja 2015. Vaadin nykyisen eduskunnan puolueita osoittamaan arvojohtajuutta uusimalla allekirjoitukset.

Jaakko Lindfors
Turun kaupunginhallituksen jäsen
Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Kansalaisaloite työehtoshoppailun estämiseksi

Tästä voit allekirjoittaa kansalaisaloitteen työehtoshoppailun rajoittamiseksi lainsäädännöllä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5651

Jätin eilen kansalaisaloitteen 50 000 nimen keräämistä varten, jotta asia saataisiin eduskunnan käsittelyyn. Ongelma on akuutti, ja se on ratkaistava heti.

Työehtosopimusshoppailua pitää rajoitettaa lainsäädännöllä. Rajoitus voidaan tehdä esimerkiksi kiristämällä yhteistoimintalakia tai työehtosopimuslainsäädäntöä: työehtoshoppailusta voidaan esimerkiksi lisätä erillinen pykälä yhteistoimintalakiin. Lakimuutos on valmisteltava kolmikantaisella yhteistyöllä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteistoiminta kuuluu suomalaisen työmarkkinaperinteen parhaisiin puoliin. Sitä, mikä toimii hyvin, on vaalittava, eikä rikottava. Valtio-omisteisen Postin ja Turun kaupungin omistaman Arkean työehtosopimusshoppailu on kestämätön ja epäoikeudenmukainen tapa leikata yksipuolisesti työntekijöiden palkoista ja työehdoista. Työnantajat yrittävät leikata palkoista työehtoshoppailulla jopa satoja euroja. Lisäksi työntekijöiden lomista ja eläkkeistä yritetään leikata.

Reilujen työehtojen puolustamiseen tarvitaan kaikkien liittojen tuki. Tukilakoista ilmoittaneet liitot puolustavat meidän kaikkien työehtoja ja oikeutta palkkaan, jolla tulee toimeen. Me opettajat ilmoitimme opettajajärjestöjen yhteisellä suulla Turussa heti JHL:n ja Jytyn lähtiessä työtaisteluun Arkean työehtoshoppailua vastaan, että emme tee lakonalaista työtä, emmekä tee sitä jatkossakaan. Me kaikki olemme yhdessä postilaisia ja arkealaisia.

Alla on eräältä arkealaiselta saamani viesti, jonka julkaisuun on lupa saatu. Miten voi olla mahdollista, että kokoomus, vihreät ja keskusta päättivät Turun kaupunginhallituksen konsernijaostossa antaa Arkean hallitukselle luvan leikata näiden ihmisten palkoista?

Hei. Haluaisin kertoa oman tarinani arkean tilanteesta. Olen ollut arkealla 3vuotta ja minulla ei ole ikä lisiä ja palkkani on käteen noin 1250e kuukaudessa, niin mietin miten minä tulen kalliiksi arkealle ja teen lisäksi töitä 3 muuhun työpaikkaan jotta tulen toimeen, pitäähän se asuntolaina maksaa. Noin 2kk takaperin puhuin vaimoni kanssa että yrittäisimme lasta, mutta luulen että tämäkin jää haaveeksi ja lisäksi vaimoni on osa-aikaisena alkossa töissä, joten minun tuloillani on todellakin merkitystä meidän toimeentuloon. Joten iso kiitos sinulle ja jatketaan taistelua tyrannia vastaan.

Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

  1. Allekirjoita kansalaisaloite työehtoshoppailun estämiseksi. Pyydä myös naapuriasi ja tuttujasi allekirjoittamaan. Postilaisten ja arkealaisten asia on meidän kaikkien asia – jos työehtoshoppailu leviää, vaikuttaa se ennen pitkää meidän kaikkien työehtoihin ja palkkoihin.
  2. Vetoan omistajaohjausministeri Paateroon, että Postin hallitus saadaan mahdollisimman nopeasti pihalle, ja reilumpi porukka tilalle. Tämä on varmin keino Postin epäoikeudenmukaisen työehtoshoppailupäätöksen kumoamiseksi.
  3. Turun kaupunginjohtaja Minna Arven (kok) on valmisteltava esitys Arkean työehtoshoppailun perumiseksi. Jos Arve ei suostu asiaa itsenäisesti esittelemään, on syytä nostaa Arveen kohdistuvaa julkista painetta koettelemalla hänen nauttimansa luottamus.

POSTI

Vappupuheet 1.5. Raisiossa, Turussa, Kaarinassa ja Taalintehtaalla

Hyvät kuulijat,

Ei voi olla niin, että Suomessa ei tule toimeen työtä tekemällä. Ei voi olla niin, että työntekijälle maksetaan huonompaa palkkaa kuin työehtosopimus edellyttää. Ei voi olla niin, että työntekijöillä käydään ihmiskauppaa.

Tälläkin viikolla varsinaissuomalaisessa laivanrakennusteollisuudessa paiskitaan sellaisia töitä, joista osa alihankkijoista maksaa vain noin kolmen euron tuntipalkkoja, vaikka palkan pitäisi olla suomalaisten työehtosopimusten mukaan vähintään noin 12 euroa tunnilta.

Mutta suomalaisen teollisuuden alipalkkausepäilyt ovat vain jäävuoren huippu. Alipalkkauksesta kärsii osa työntekijöistä myös hoiva-, ravintola- ja rakennusalalla.

Osa työnantajista tuo tietoisesti ulkomailta työntekijöitä, joille maksetaan palkkaa alle suomalaisten työehtosopimusten. Pahimmissa tapauksissa esiintyy jopa ihmiskaupan kaltaisia olosuhteita, kuten työntekijöiden pakottamista tai uhkailua. Näissä tapauksissa moni koulutettu, suomalainen duunari jätetään kortistoon kärsimään Sipilän niin sanotusta aktiivimallista samalla, kun työnantaja maksimoi voittonsa käyttäen työntekijöitään hyväksi.

Alipalkkauksella heikennetään koko yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja verotuloja sekä huononnetaan rehellisesti toimivien työnantajien asemaa.

Näin ei voi jatkua. Alipalkkaus pitää estää koko Suomessa ja Euroopassa. Kukaan meistä ei ole myytävänä. Ihmiset eivät ole kauppatavaraa.

Tein helmikuussa yhteistyössä muutaman ammattiosasto Teollisuus 49:n työntekijän kanssa kansalaisaloitteen alipalkkauksen kriminalisoimiseksi. Sen voi allekirjoittaa netissä.

Kiitän SAK:ta ja Vasemmistonuoria, jotka asettuivat julkisesti tukemaan kansalaisaloitettamme. Aloitteen on allekirjoittanut noin 2000 henkilöä. Elokuun loppupuolelle mennessä tarvitaan kaikkiaan 50 000 allekirjoitusta, jotta aloite saadaan poliittisen väännön kohteeksi eduskunnan suureen saliin.

Tämän kuun europarlamenttivaaleissa vaadin, että alipalkkaus kirjataan rikoslakiin kaikissa EU-maissa. Sekään ei kuitenkaan riitä tukkimaan kaikkia laiminlyöntejä.

Jotta työntekijöiden hyväksikäyttö saadaan ennaltaehkäistyä, tarvitaan kanneoikeudella vahvistettu ammattiyhdistysliike. Kanneoikeudella alipalkkausepäilyjen riitauttaminen saataisiin nykyistä isommille hartioille, kun ammattiliitot kantaisivat taakan sen sijaan, että yksittäinen työntekijä joutuisi ottamaan henkilökohtaisen riskin. Ay-liikkeen kanneoikeus vahvistaisi ammattiliittojen muskeleita, kun olisi yksi työkalu lisää puuttua epäkohtiin. Ammattiliiton kanneoikeus lisäisi entisestään työntekijöiden kiinnostusta liittyä liittoon.

Lisäksi työpaikoilla pitäisi ottaa rakennusalan veronumeroista esimerkkiä. Veronumerot tarvitaan välittömästi niille aloille, joilla alipalkkausta ja laiminlyöntejä esiintyy. Harmaan talouden ja laiminlyöntien estäminen on kaikkien etu.

Tänään on suomalaisen työn päivä ja kansainvälinen työläisten juhlapäivä. Tänään pitää lisätä painetta siihen, että Suomen hallitusneuvotteluissa syntyy sopu, jossa työntekijän oikeuksia parannetaan ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa vahvistetaan.

Hyvää työn juhlaa.

Bästa vänner,

Det kan inte vara så att man inte försörjer sig med att arbeta. Det kan inte vara så att arbetaren får en sämre lön än kollektivavtalet förutsätter. Det kan inte vara så att det idkas människohandel av arbetare.

Työntekijä on palkkansa ansainnut.

Vid skeppsindustrin sker det arbete varav vissa underleverantörer betalar endast tre euros timlöner fast enligt de finländska kollektivavtalen lönen borde vara minst cirka 12 euro per timme.

Underbetalning vid den finländska industrin är endast toppen av isberget. Motsvarande vanvård finns det vid vård-, restaurang- och byggbranschen.

En del av arbetsgivarna hämtar medvetet utländska arbetare och betalar mindre löner än de finländska kollektivavtalen förutsätter. I de värsta fallen finns det till och med omständigheter som liknar människohandel såsom tvång eller hot.

Många finländska arbetare lämnas till arbetsbyrån för att lida av Sipiläs så kallade aktiveringsmodell samtidigt som arbetsgivaren maximerar sin vinst genom att utnyttja sina arbetare.

Underbetalning försämrar hela samhällets rättvisa och skatteinkomster samt försvagar situationen av de arbetsgivare som agerar ärligt. Såhär kan det inte fortsätta.

Underbetalning måste förhindras i Finland samt i Europa. Ingen av oss är till salu. Människorna är inte handelsvaror.

I februari gjorde jag ett medborgarinitiativ i samarbete med Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry 49:s arbetare för att kriminalisera underbetalning. Initiativet kan undertecknas på nätet med sökorden “alipalkkaus kriminalisoitava”.

Tein helmikuussa kansalaisaloitteen alipalkkauksen kriminalisoimiseksi ammattiosasto Teollisuus 49:n työntekijöiden kanssa. Voit allekirjoittaa aloitteen netissä.

Jag tackar hela Finlands Fackförbunds Centralorganisation SAK och Vänsterunga i Finland som offentligt understöder medborgarinitiativet. Initiativet har undertecknats av cirka 2000 personer. Före slutet av augusti behövs det sammanlagt 50 000 underskrifter för att få initiativet till riksdagens behandling.

I europaparlamentsvalet 2019 kräver jag att underbetalning kriminaliseras i hela EU. Tämän kuun europarlamenttivaaleissa vaadin alipalkkauksen kriminalisointia koko EU:ssa.

Men inte heller det förebygger all vanvård. För att förebygga vanvård av arbetarna behövs det också rätten till käromål till arbetarrörelsen. Med hjälp av käromål kan fackföreningarna dela på en enskild arbetares risk och börda när misstankar av underbetalning måste utredas.

Rätten till käromål skulle förstärka arbetarrörelsens muskler genom att ge ett nytt redskap. Detta redskap skulle öka på intresset bland arbetarna att bli medlem i facket.

Dessutom borde man kopiera byggbranschens exempel angående skattenummer. Skattenummer behövs omedelbart till de branscher där det uppstår underbetalning och vanvård. Att förebygga grå ekonomi och vanvård gynnar alla.

Nyt Suomeen tarvitaan sellainen hallitus, joka kriminalisoi alipalkkauksen, myöntää kanneoikeuden ammattiyhdistysliikkeelle ja laajentaa rakennusalalle saatua veronumerokäytäntöä niille aloille, joilla esiintyy alipalkkausta.

Idag är det det finländska arbetets dag och arbetarnas internationella fest. Idag måste det ökas på trycket att Finlands regeringsförhandlingar leder till en överenskommelse som förbättrar arbetarnas rättigheter och förstärker arbetarrörelsens ställning.

Ha en trevlig arbetets fest. Hyvää työn juhlaa.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle hyvinvointitoimialan toimialajohtajan toiminnasta Turun kaupunginhallituksessa 11.3.2019

Olen eilen 1.4.2019 jättänyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Turun hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta Liuksan toiminnasta Turun kaupunginhallituksessa 11.3.2019 esityslistan kohdassa 114 § “Vastaus kaupunginhallituksen kokouksessa jätettyyn selvityspyyntöön” (esityslistan kohta http://ah.turku.fi/kh/2019/0311007x/3868682.htm).
Toimialajohtaja kieltäytyi antamasta tietoja koskien aluehallintovirastossa vireillä olevia Turun vanhuspalvelujen valvonta- ja kanteluasioita Turun kaupunginhallituksen kokouksessa 11.3.2019, vaikka aluehallintoviraston mukaan tiedot yksiköiden nimistä on julkisia. Toimialajohtaja ei vedonnut laillisiin perusteisiin olla antamatta tietoja kaupunginhallituksen kokouksessa. Myöskään kaupungin 20.3.2019 lähettämässä tiedotteessa toimialajohtaja ei selvitä kieltäytymisensä oikeudellisia perusteita.
Perustuslain 2 § 3. mom.: ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”.
Kun huomioidaan toimialajohtajan asema, kyseessä olevien asioiden yhteiskunnallinen painoarvo ja julkiseen tietoon ja avoimuuteen perustuvan demokraattisen päätöksenteon turvaaminen, ei toimialajohtaja ole noudattanut asiassa virkavelvollisuuttaan ja asian käsittelyn edellyttämää huolellisuutta, ja toimialajohtajan toiminta on mielestäni lainvastaista.

Vanhuspalvelujen ohella Turun varhaiskasvatuksessa ja vammaispalveluissa vireillä suuri määrä valvonta- ja kanteluasioita – kaupunki ei tiedota näistä päättäjiään

Lounais-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä suuri määrä valvonta- ja kanteluasioita, jotka koskevat turkulaisia varhaiskasvatuksen ja vammaispalvelujen yksikköjä. Näistä valvonta- ja kanteluasioista ei ole tiedotettu Turun kaupunginhallitusta, sosiaali- ja terveyslautakuntaa tai kasvatus- ja opetuslautakuntaa siitäkään huolimatta, että nämä tiedot ovat julkisia.
Turun varhaiskasvatuksessa on vireillä yhteensä viisitoista valvonta- tai kanteluasiaa. Kahdeksan niistä koskee yksityisen varhaiskasvatuksen tuottajia ja seitsemän kunnallista varhaiskasvatusta.
Turun vammaispalveluissa on vireillä viisi kantelu- tai valvonta-asiaa, jotka koskevat yksityisiä vammaispalvelujen yksikköjä. Lisäksi vireillä on joitakin viranomaistoimintaa koskevia kanteluasioita sekä Turun kaupungin vammaispalveluja koskeva valvonta-asia.
Valvonta- ja kanteluasioiden määrät ovat huolestuttava suuria varhaiskasvatuksessa ja vammaispalveluissa, ja palveluista päättävien poliitikkojen pitäisi olla niistä tietoisia. Kuka hyötyy siitä, että julkisia tietoja vanhus- ja vammaispalvelujen sekä varhaiskasvatuksen vireillä olevista laiminlyöntiepäilyistä ei tuoda asiantuntevien lautakuntien tietoon? Näin suuri määrä valvonta- ja kanteluasioita kertoo karua kieltä palvelujen kroonisesta aliresursoinnista. Tähän mennessä julkisuudessa olleet tiedot vanhus-, vammais- ja varhaiskasvatuspalveluiden laiminlyönneistä ovat vasta jäävuoren huippu. Jotta laiminlyöntejä saataisiin ennaltaehkäistyä, on sekä parannettava palvelujen resursseja että säädettävä kiireellisesti valtakunnallinen laki, jossa kielletään voiton tekeminen vanhus- ja vammaispalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa.

 

Vaadin Turun kaupunkia tuomaan viipymättä tiedoksi asiantunteville lautakunnille kaikki vireillä olevat laiminlyöntiepäilyt. Valvonta- ja kanteluasioiden määrä, laatu ja niiden keskittyminen tiettyihin yksiköihin ovat olennaista julkista tietoa, jota kaupungin palveluista vastuussa olevat päättäjät tarvitsevat, jotta lautakunnat voivat toteuttaa valvontatehtäväänsä ja päättää tarvittaessa lisäresursseista palvelujen turvaamiseksi. Turun kaupungin on muutettava käytäntöjään pysyvästi niin, että vireillä olevat laiminlyöntiepäilyt tuodaan säännöllisesti asiantuntevien lautakuntien tietoon. 11.3.2019 kaupunginhallituksen kokouksessa Turun kaupungin virkajohto osoitti toimintatavakseen, että kaupungilla olevia julkisia tietoja kieltäydytään tietoisesti antamasta vanhuspalvelujen valvonta- ja kanteluasioista, vaikka nimenomaisesti niitä tietoja pyysin. Tällainen tietojen tarkoituksellinen pimittäminen demokraattisesti valituilta päättäjiltä ei kestä sen enempää tarkempaa oikeudellista kuin eettistäkään tarkastelua.
Alla olevat tiedot ovat julkisia (HUOM! Julkista tietoa ovat myös tiedot salassa pidettävien kantelu- tai valvonta-asioiden kohteista. Tiedot ja niiden julkisuus on varmistettu Lounais-Suomen aluehallintovirastolta).
Aluehallintovirastossa on vireillä seuraavia Turussa sijaitsevia varhaiskasvatuksen toimintayksiköitä koskevat valvonta- ja kanteluasiat, joissa palveluntuottajana on yksityinen taho:
  • Kantelu Miska-talon päiväkodin toiminnasta
  • Kantelu, Turun Touhula Varhaiskasvatus Nättinummen toiminta
  • Kantelu, Päiväkoti Karitsa, Turku
  • Kantelu, päiväkoti Touhula Nättinummi, Turku
  • Valvonta-asia, Sateenkaarikoto Oy/Päiväkoti Villasukka
  • Valvonta-asia, Peppiina Raunistulan menettelystä
  • Valvonta-asia, Sateenkaarikoto Oy:n Päiväkoti Pääskynpesä
  • Valvonta, Norlandia päiväkodit Oy Luontopäiväkoti Puisto
Aluehallintovirastossa on lisäksi vireillä seuraavia varhaiskasvatuksen toimintayksiköitä koskevat valvonta- ja kanteluasiat, joissa Turku toimii itse palveluiden tuottajana:
  • Kantelu Hintsankujan päiväkodin toiminnasta
  • Kantelu Hyrköistentien päiväkoti toiminta, Turku
  • Kantelu, Hyrköistentien päiväkoti
  • Kantelu, Kerttulin päivähoitoyksikkö
  • Kantelu, Turun kaupungin varhaiskasvatus
  • Kantelu, Turku, Turun kaupungin Portsan varhaiskasvatusyksikkö
  • Kantelu, Turku, Heinikonkadun päivähoitoyksikön esikoulu
Vammaisten asumispalvelujen osalta Lounais-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä seuraavat Turun kaupungin alueella sijaitsevat yksityisiä palvelujen tuottajia koskevat valvonta-asiat:
  • Invalidiliiton Asumispalvelut, Turun Validia-talo
  • Esperi Care Oy, Hoitokoti Pajusirkku
  • Yrjö & Hanna Oy, Palvelutalo Pihjalakoti.

Lisäksi aluehallintovirastossa on vireillä kaksi kantelua, jotka koskevat Turussa sijaitsevaa Mehiläinen Hoivapalvelut Oy, Omakoti Runo -nimistä toimintayksikköä (salassa pidettävä).

Aluehallintovirastossa on myös vireillä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan valvonta-asia koskien Turun kaupungin vammaispalvelujen menettelyä asiakkaan sijoitusta koskevassa asiassa (salassa pidettävä) ja joitakin viranomaistoimintaa koskevia kanteluasioita (salassa pidettävä).