Ei pienoisydinvoimalle

Tein 29.1.2018 valtuustoaloitteen selvityksen käynnistämisestä Turku Energian irtautumiseksi Fennovoimasta. Valtuustoaloitteen jälkeen julkaistun tilinpäätöstiedon mukaan Turku Energian omistusosuus Voimaosakeyhtiö SF:stä on kasvanut yhä 3,73 prosenttiin. Selvityksen aloittamisesta äänestettiin valtuustossa 11.6.2018, jolloin selvityksen aloittaminen hävisi niukasti äänin 33-30 (2 tyhjää, 2 poissa).

Tänään Svenska Ylen toimittaja kysyi aloitteeseeni liittyen, mitä mieltä olen pienoisydinvoimaloista, joista on ollut keskustelua mediassa. Sanoin, että tätä mieltä.

1. Radioaktiivisen jätteen loppusijoittaminen on ongelma niin pienissä kuin suurissa ydinvoimaloissa. Jätteen sijoittaminen Suomen kallioperään on tulevien sukupolvien kannalta vastuutonta.
2. Kukaan ei halua nähdä uutta Olkiluoto kolmosta eli pilotoivan ydinvoiman ikuisuusprojektia, jonka budjetti ja taloudelliset riskit kasvavat kasvamistaan. Myös Fennovoiman budjetti on kasvanut alkuperäisestä.
3. Pienoisydinvoimaloita ei ole toistaiseksi kaupallisesti saatavilla, joten niitä ei voida pitää luotettavana energianlähteenä. Vastaamattomia kysymyksiä on paljon toimivuudesta, hinnasta ja turvallisuudesta.
4. Jos pienoisydinvoimalalla tuotetaan kaukolämpöä, on se rakennettava lähelle kaupunkia. Vaikka kaupungin lähelle rakennettava ydinvoimala toteutettaisiin esim. maan pinnan alapuolelle, jää ydinvoiman terrorismiriski jäljelle.
5. Ydinvoiman polttoaine uraani on ulkomainen energianlähde. Uraania on tuotava Suomen rajojen ulkopuolelta, mikä ylläpitää ulkomaista energiariippuvuutta. Kotimaisille uraanikaivoksille on sanottava ehdoton ei. Talvivaara on päästänyt mm. uraania valumaan luontoon.
6. Ydinvoima on riippuvainen julkisesta rahoituksesta. Julkiset investoinnit ja kehittämisrahat on suunnattava uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan sekä lämpöpumppuihin ja näiden kehittämiseen. Tuulivoiman tuottaman edullisen sähkön ja lämpöpumppujen avulla voidaan tuottaa pienoisydinvoimaan verrattuna kilpailukykyistä kaukolämpöä, jolla vähennetään kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä.

 

Mainokset

Ei Uittamonsillalle!

Hirvensalon osayleiskaava tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi maanantaina 11.6. Viime valtuuston kokouksessa 28.5. saimme Vasemmistoliiton esityksestä pöydättyä osayleiskaavaesityksen.

Niin sanotun Uittamonsillan rakentaminen häiritsisi sillan aidoista huolimatta melu- ja päästöhaitoin lähistön asuinalueita, Sorttamäen ja Vaahemäen jalopuumetsiä, Katariinanlaakson luonnonsuojelualuetta, Ispoisten uimarantaa, Uittamon ja Katariinan melonta-alueita ja kaikkia edellisiä alueita ympäröiviä virkistys- ja luontoalueita.

Uittamonsilta on hyvän kaupunkirakenteen ja hyvän asuinympäristön vastainen. Se näkyy ja kuuluu kauas läntiseen ja eteläiseen Turkuun ja niiden ranta-alueille. Melu- ja päästöhaitat tunkeutuvat ympäri vuorokauden mantereen puolella Pihlajaniemeen, Uittamoon ja Katariinaan sekä Hirvensalon saaren puolella Moikoisiin, Kaistarniemeen ja Papinsaareen. Ympärivuorokautisesta melusta ja päästöistä seuraisi asukkaille ja virkistyskäyttäjille terveyshaittoja. Näiden alueiden asukkaille ja virkistyskäyttäjille silta on peruuttamaton hyvinvointitappio.

Jotta Uittamonsiltaa ja siihen liittyvää tievarausta ei tarvittaisi, Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran yhteenlaskettu asukasmäärä ei saa ylittää 20 000 asukasta. Turun kaupungin suunnittelema ylimitoitettu asukasmäärä tukkisi pysyvästi liikenteen keskustan ja Hirvensalon välillä. Hirvensalon alueita on jo nyt kaavoitettu täyteen.

Uittamonsiltaa kestävämpi tapa purkaa liikennesumaa on rakentaa Lauttarannan ja Majakkarannan välille kevyen liikenteen silta ja parantaa joukkoliikenneyhteyksiä Hirvensaloon.

Lisää kommentteja asiaan kaupunkilehti Turkulaisessa: https://www.turkulainen.fi/artikkeli/667747-valttamaton-silta-vai-ylimitoitettua-asumista-hirvensalon-kaava-jakaa-mielipiteet

Vappupuhe 1.5.2018, Turku, Vanha Suurtori

Hyvät kuulijat!

Yli satavuotinen työväenliike on saavuttanut paljon rohkeudella ja aloitteellisuudella. Tämän päivän työväenliike on kuitenkin paria poikkeusta lukuun ottamatta liian kiltti, passiivinen ja epäyhtenäinen.

Ensin porvarihallitus leikkaa viikatteella kansalaisten toimeentulosta ja lähipalveluista. Kärsijöinä ovat kaikenikäiset tavalliset kuntalaiset. Voitot kuormataan suurpääoman omistajille, suurituloisille ja veroparatiiseihin.

Mutta mitä tekee työväenliikkeen enemmistö?

Se solmii työnantajien kanssa niin sanotut kilpailukykysopimukset, joilla sidotaan työntekijöiden kädet entistä pidemmäksi aikaa työpisteille. Eikä siinäkään vielä kaikki, että työntekijän selkänahalla ja vapaa-ajalla maksatetaan kaikkien aikojen osinkokeväät. Tämän päälle miesvaltainen eliitti vielä taputtelee toisiaan selkään ja leikkaa naisvaltaisten alojen työntekijöiltä siivun palkasta pois ja margariinin leivän päältä.

Viimeistään tässä kohtaa tulisi nostaa pöydälle lakkoase, perua kikyt ja tuoda neuvottelupöytään työväenliikkeen pitkäaikaiset tavoitteet: työajan lyhentäminen ja sukupuolten palkkatasa-arvo.

Mutta työväenliikkeen enemmistö vieläpä uskottelee itselleen juhlivansa torjuntavoittoa. Saatiin kuulemma lupaus, että hallituksen porvaritrio jättäisi leikkurinsa talviteloille koko loppuhallituskauden ajaksi.

Yön pimeinä tunteina hallitus kuitenkin teroittaa viikatteensa, kirjoittaa lain niin kutsutusta aktiivimallista eli toisin sanoen työttömyyskorvauksien automaattileikkurista ja valmistelee tarinalle jo jatko-osaa eli kansalaisten vapautta ja työttömien toimeentulosta entisestään leikkaavaa uudistusta.

Työväenliikkeellä on kaikki välineet omissa käsissä viheltää peli poikki. Kansan parissa kytee syvenevä epäluottamus eliittiä kohtaan, mutta lakkokutsua ei vaan tule.

Kun kukaan muu ei uskalla kyseenalaistaa ääneen hallituksen omistajia ja työnantajia suosivaa leikkaus- ja yksityistämispolitiikkaa, on Vasemmistoliiton ja työväenliikkeen vasemmistolaisten edustajien oltava aloitteellisia ja lisättävä painetta työtaisteluihin.

Työväenliikkeen sisällä eri alojen työntekijöiden välistä solidaarisuutta on pönkitettävä. Se on mahdollista vain pistämällä ripeästi ja näkyvästi pystyyn nykyistä paljon laajempia tukilakkoja ja muiden alojen työntekijöiden työtaisteluja tukevia toimenpiteitä aina, kun yksittäisen alan työntekijöitä tai alan työehtoja uhataan.

Me olemme työväenliike. Me olemme juuri niin vahva, kuin meillä on kykyä tukea toinen toistemme työtaisteluja myös seuraavat sata vuotta. Ne sata vuotta, joiden aikana nähdään työajan lyhentyminen kuuteen tuntiin ja tosiasiallinen sukupuolten palkkatasa-arvo.

Hyvää työn juhlaa!

 

Selvityspyyntö Turun kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotuotannosta

Jätin tänään Turun kaupunginhallitukselle kirjallisen selvityspyynnön asuntopolitiikasta. Turku ei rakenna riittävää määrää ja riittävän hajautetusti kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Vuokrat nousevat ja asunnottomuus lisääntyy, kun kunta ei aktiivisesti hillitse vuokrien nousua rakentamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Yksityiset vuokranantajat hyötyvät vuokratason noususta ja kuorivat voitot päältä. Samalla Turun sisällä alueet eriytyvät, kun uutta, kohtuuhintaista asumista ei saada sosioekonomisesti parempituloisemmille alueille. Eriytyminen syrjäyttää kuntalaisia ja erottaa yhteiskuntaluokkia toisistaan.

Tänään kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostolle lupailtiin seminaarissa, että kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on jatkossa Turun asuntopolitiikan ykkösprioriteetteja. Kauniit ideat jäävät kuitenkin Turussa sanahelinäksi, kun Vasemmistoliiton ohella muilla puolueilla ei ole ollut poliittista tahtoa tarjota riittävää määrää ja riittävän hajauteusti tonttimaata kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Kunnan omista vuokra-asuntotuotantotavoitteista jäädään jatkuvasti jälkeen – eikä muutosta ole näköpiirissä.

Nyt on selvitettävä, selviytyykö Turku edes omista lupauksistaan valtiolle tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kaupunginhallituksen on vihdoin otettava kantaa siihen, että halutaanko todella, että Turussa alueet eriytyvät ja asunnottomuus lisääntyy.

Selvityspyyntö:

Turun kaupungin oman, kohtuuhintaisen ja hajautetun vuokra-asuntotuotannon ongelmat ovat olleet esillä sekä julkisessa keskustelussa että kaupungin omissa osavuosikatsauksissa. Esitän kirjallisen selvityksen antamista kaupunginhallitukselle.

1) Miten Turun kaupunki on tähän asti onnistunut täyttämään kunnan oman, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ne tavoitteet, jotka on määritelty valtion kanssa tehdyssä maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimuksessa?

2) Miten Turun kaupunki aikoo parantaa kunnan omaan, kohtuuhintaiseen ja hajautettuun vuokra-asuntorakentamiseen sopivien tonttien tarjontaa?

Valtuustoaloite 13.11.2017

Toisen asteen oppimateriaalien maksullisuudesta luovuttava

Toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuus on toteutettava Turussa kuluvalla taloussuunnittelukaudella.

Toisen asteen opintojen kulut eivät ole kohtuullisia. Lukio-opinnot aloittava opiskelija joutuu tällä hetkellä maksamaan opinnoistaan noin 2600 euroa. Summa sisältää oppimateriaalit ja ylioppilastutkinnossa tarvittavan laitteiston. Ammatillisessa koulutuksessa kustannukset ovat osalla koulutuslinjoista lukio-opintojakin kalliimmat.

Vähävaraisten perheiden lapset kuuluvat opintojen keskeytymisen riskiryhmään korkeiden maksujen vuoksi. Pelastakaa lapset ry:n mukaan joka neljäs toisen asteen opinnot keskeyttänyt kertoo vähävaraisuuden vaikuttaneen keskeyttämiseen. Rahapulasta kärsivät eniten ammatillisen koulutuksen opiskelijat.

Pelastakaa Lapset ry järjesti maksullisuudesta toisen asteen opiskelijoille kyselyn, johon vastanneista lähes 60 prosenttia koki, että opintojen kustannukset ovat aiheuttaneet taloudellisia haasteita. Vastaajista 66 prosenttia piti opintojen kustannuksia kohtuuttomina.

Suomalaisista viisitoista prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25:een ikävuoteen mennessä. Nykyisten jatko-opintojen ja työelämän vaatimusten vuoksi toisen asteen tutkintoa vaille jäävät ovat kohonneessa syrjäytymisvaarassa.

Alhaisesta koulutustasosta ja syrjäytymisestä aiheutuvat taloudelliset ja inhimilliset hintalaput ovat maksuttoman toisen asteen hintalappua suurempia. Siksi Turussa on siirryttävä toisen asteen opintojen maksuttomuuteen.

Jaakko Lindfors

Valtuustoaloite 25.9.2017

Kuntatyöntekijöiden lomarahaleikkaukset kompensoitava

Turun kaupungin on kompensoitava työntekijöilleen lomarahaleikkauksia 300 euron lisäpalkkiolla per palvelussuhde. Ruskon kunta on jo näyttänyt esimerkkiä henkilöstön huomioimisessa bonuksella.

Turku tekee tällä hetkellä ennustettua parempaa tulosta. Turun tilikauden 2017 alijäämäksi on muodostumassa 4,4 miljoonaa euroa, kun talousarvioon merkitty alijäämä vuodelle 2017 oli 21,6 miljoonaa euroa. Nyt on oikea hetki palkita kaupungin omia työntekijöitä hyvästä tuloksesta.

Lomarahaleikkaus tarkoitti tänä vuonna kaupungin työntekijälle satojen eurojen menetystä. Leikkauksilla vähennetään kuntalaisten ostovoimaa ja aiheutetaan lisää työttömyyttä.

Julkisen sektorin lomarahaleikkaukset kurittavat julkisen sektorin työntekijöitä ja heidän perheitään. Koko julkisen sektorin työntekijöistä lähes kolme neljäsosaa ja kunta-alalla 80 prosenttia työntekijöistä on naisia. Lomarahoista leikattiin 30 prosenttia, mikä tuli kilpailukykysopimuksen työajanpidennysten päälle.

Jaakko Lindfors

Ratapihasta ja vuokra-asuntotuotannosta äänestykset

Turun kaupunginhallitus 20.11.2017

Ratapihan alueen käyttöä on hyvä suunnitella, ja siitä olisi toivottavaa saada päättäjien eteen useita toisistaan eroavia esityksiä, jotta voitaisiin käydä laaja kansalaiskeskustelu vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista.

Ongelmana on, että tällä hetkellä ratapihan mahdollista elämyskeskushanketta vetävä osakeyhtiö (CS Holding 58 Oy) saa liian suuren vallan kaavaehdotukseen, vaihtoehtoisiin maankäyttöratkaisuihin, järjestettäviin vuorovaikutustilaisuuksiin ja luottamushenkilöille annettavaan esittelymateriaaliin. Turku on jäämässä valmistelussa kuunteluoppilaaksi, vaikka kunnilla on kaavoitusmonopoli, eikä virkahenkilöiden valmisteluvaltaa kannata luovuttaa ulkopuolisille. Täten allekirjoitettava kumppanuussopimus ei ole kuntalaisten etujen mukainen.

Esitimme, että Turku ei automaattisesti sitoutuisi sijoittamaan ratapihahankkeeseen. Mikään muu puolue ei halunnut tällä tavalla vahvistaa kuntalaisten riskien minimointia, joten esityksemme hävisi kaupunginhallituksessa äänestyksessä äänin 12-2.

Vähäheikkilässä (Vähäheikkiläntie 62) hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevan tontin myymisen sijaan esitimme asian palauttamista uudelleen valmisteluun niin, että alueen vuokraamista jatketaan, kunnes alue luovutetaan vuokrasopimusten umpeuduttua kaupungin omaan vuokra-asuntotuotantoon, kaupungin omistaman TVT Asunnot Oy:n käyttöön.

Kaupungin omia vuokra-asuntoja tarvitaan hyville paikoille hajautetusti, koska niiden hajasijoittaminen on paras yksittäinen lääke alueelliseen eriytymiseen, jotta kunnan omat vuokra-asunnot eivät keskity esim. lähiöihin. Turulla ei ole myöskään akuuttia rahapulaa positiivisen rakennemuutoksen keskellä, joten nyt on oikea hetki ehkäistä negatiivista rakennemuutosta eli alueellista eriytymistä. Saimme keskustelun jälkeen vielä yhden kaupunginhallituksen jäsenen esityksemme taakse, ja toinen kaupunginhallituksen jäsen oli päätöksessä esteellinen. Silti hävisimme äänestyksessä 10-3.

Uusi kaupunginjohtaja Arve (kok) perusteli pohjaesitystä siten, että tällä hetkellä kaupungin omistamasta tontista saa myyntituloa n. 1,2 miljoonaa euroa, joten hän ei selvästikään nähnyt kaupungin oman, hajautetun vuokra-asuntotuotannon merkitystä – eikä myöskään ongelmaa kaupungin oman pääoman syömisessä, kun hyvältä paikalta myydään tonttimaa yksityiselle taholle. Tällä kertaa tonttimaan ostajana on, yllätys yllätys, rakennusliike Jatke Oy. Rakennusliike tulee keräämään tulevan uudisrakennuksen myynnillä kermat päältä, kun pienituloiset asunnottomat värisevät sillan alla.

Pula kaupungin omaan vuokra-asuntotuotantoon tarvittavasta tonttimaasta on niin akuutti ja suuri, että se nostaa tälläkin hetkellä vuokria ja uhkaa lisätä asunnottomuutta Turussa. Tilanteen kriittisyyttä kuvaa se, että tänä vuonna TVT Asunnot Oy:n tavoite nettoasuntomäärän lisäykseksi on 200 kappaletta, mutta toteumaksi on jäämässä 19 kappaletta. Suurin yksittäinen syy tähän on poliitikkojen haluttomuus myöntää TVT:lle hyviä tonttimaita. Linja pitää selvästi jatkossakin.

TVT:n osuus koko kaupungin asuntokannasta on putoamassa alle kymmenen prosentin, vaikka tavoitteena oli nostaa osuus 10,5 prosenttiin asuntokannasta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotavoitteesta on jääty reippaasti jälkeen jo vuosia, ja TVT ennustaa heikon toteuman jatkuvan lähivuosinakin, jos Turku jatkaa nykyistä asuntopolitiikkaansa. Vaikka juhlapuheissa kauhistellaan vuokrien nousua ja asunnottomuutta sekä luvataan taistella kunnan oman, hajautetun vuokra-asuntotuotannon puolesta, äänestyksien ajaksi pienituloiset ja alueiden eriytyminen pyyhitään mielestä. Voittoa tavoittelevat rakennusliikkeet hierovat käsiään ja korjaavat hedelmät.

Enemmistö päättäjistä ei ota vuokrien nousua ja asunnottomuutta vakavasti.